lauantai 27. marraskuuta 2010

Terveiset Thaimaasta



Thaimaan suurin makaava Buddha Kalliotemppelissä

Kahden viikon loma Thaimaan Phuketissa ja siellä Kata Beachilla, Centara Kata Beach Resortissa on ohi ja paluu arkeen on alkanut. Paleltaa ja väsyttää, mutta eiköhän tämä tästä kun maanantaina on iloinen töihinpaluu tiedossa :)

Muu oli hauskaa ja uutta, kun en ole tuolla päin ennen ollut, mutta matkan pituus 10 tuntia ja aikaero viisi tuntia syövät naista. Vanha koira oppi uusia temppuja, kävimme snorklausretkillä kolmena eri päivänä kun ensimmäisten päivien sateet oli selätetty. Vettä tuli ihan kunnolla, kaduilla oli hetkessä 5cm vettä.

Kävimme viikonloppumarkkinoilla Phuket Townissa, jossa oli myynnissä aivan järkyttävä määrä tavaraa ja ruokaa. Mukaan tarttui helmiä ja paitoja. Helmikauppoja en missään nähnyt ja nämäkin olivat valmiita koruja, mutta ritsoihin ja nauhoihin tehty, joten ovat helppo purkaa. Turkooseja ovaaleja kissansilmiä, tummansinisiä hiekkakiviä (siftaavat valossa hienosti) ja valkoisia makeanveden helmiä. Kyllä niistä vielä jotain syntyy.

Phagn Ngan retki oli kokopäiväretki. Menimme pitkähäntäveneillä pitkän matkaa ensin James Bond -saarelle ja siitä merimustalaisten kylään. Maisemat olivat komeat. Saaria oli paljon ja korkeat karstikivikalliot kohosivat suoraan merestä.

Ensimmäinen varovainen snorklausretki tehtiin Coral Islandille ja voi ihmettä miltä vedenalainen maailma näytti. Kersanttikalat uivat melkein päin, korallia syöviä papukaijakaloja oli vaikka minkä värisiä, oranssi trumpettikalakin näkyi ja vaikka mitä mistä en edes tiedä. Paitsi inhottavan ja vaarallisen näköisen mureenan kyllä tunnistin kun opettaja se minulle näytti, muuten olisi jäänyt huomaamatta. Varsinaiset korallit olivat kivikoralleita, pallomaisia ulokkeita isommissa. Maalainen tietysti luuli, että korallit ovat "koralleja" ;)

Seuraava retki oli Raya Ayalle, Racha Ayalle eli Boynty Islandille. Täällä on kuvattu Bounty -suklaamainos ja siitä taas sitten nappasivat nimen saarelleen.
Kerrassaan upea paikka, jossa oli vain yksi hotelli, viisi tähteä ja hinta 1000 euroa/yö.. 1500 bht:n mökkejä oli myös tarjolla, mutta ei ehkä siinä kuumuudessa olisi kestänyt yötä olla pienellä tuulettimella.

Viimeinen retki tehtiin Similanin saarille, joita on yhdeksän. Kahdella niistä kävimme snorklaamassa ja lounas tarjoiltiin tukialuksella, josta osa porukasta sukelsi laitteilla. Tällä retkellä yhtenä Raya Diversin vetäjistä oli salkkareista tuttu Jama. Mikähän tämän Jamalaisen etunimi nyt mahtoi olla? En ole salkkareita vähään aikaan katsellut, mutta taitaa tämä kaveri olla poistunut sieltä jo jokin aika sitten. Similanin saarella nro kaksi joka tapauksessa oli upea Christmas Tree -koralli. Näytti ensin isokokoiselta kiveltä jossa oli kuin jalokiviä; vihreitä, sinisiä, tummanpunaisia ja keltaisia. Kun niissä kävi ilmavirta, niin jalokivet sulkeutuivat eikä niistä näkynyt jälkeäkään.

Snorkkelointi oli maakravulle, joka ei ole koskaan pelkoa tuntematta laittanut päätään veden alle, itsensä voittamista. Uidakin näköjään osasin, mutta vesi kantoi hyvin. Merivesi Andamaanien meressä ei ole yhtä suolaista kuin esim. Välimeressä eli piti sentään joitain tehdä pysyäkseen pinnalla.

Upea reissu ja mukava oli käydä Thaimaassa. Ihmiset ovat tosiaan ystävällisiä, mutta asumaan ei siellä minusta olisi. Nyt oli viileän kauden alku ja kun keli oli kosteaa ja kuumaa, niin se oli todella kuumaa auringon porottaessa. Vaatteet kostuivat jopa hotellihuoneessa vaikka siellä oli hyvä ilmastointi. Hyvä vinkki siivoojalta oli laittaa metallinen korkkiruuvi avaimen paikalle seinään huoneesta lähtiessään. Magneetti piti korkkiruuvin kiinni paikallaan ja ilmastointi pysyi päällä vaikka poistui huoneesta. Mitään pyykkiä ei tarvinnut pestä itse koska se ei olisi kuivunut, mutta ei hätää. Pesuloita oli joka puolella ja kilo pyykkiä silitettynä maksoi 70 bht eli kassillinen pari euroa, toimitus vuorokaudessa.
"Massagea" huudeltiin joka kulmalla :) Kaksi kertaa kävin Back and shoulder -hieronnassa ja hinta oli 300 bht/kerta. Tunnissa hierottiin kunnolla selkä, hartiat, niskat, pää, kasvot ja vähän käsiä ja jalkoja. Vähän ensin arastelin mennä, mutta suosittelen lämpimästi. Jos olisin ymmärtänyt aiemmin, olisin mennyt heti reissun alussa ja olisin ehtinyt hyvin käydä kolmeen neljään kertaan.

Olen ilmeisesti thai-ruoan ystävä, kun pidin melkein kaikesta. Viimeisenä iltana tosin sain niin tulista red curryä, että oksat pois. Suurin osa jäi kippoon, mutta tiedänpähän toisella kertaa.

Seuraa kuvasarja pienien selostuksien kanssa ja kukkakuvat täältä.

Big Buddha

Tämä on varsinainen maamerkki, mikä näkyy Phuketin saaren eteläosassa joka suuntaan. Big Buddhaa rakennetaan lahjoitusvaroin ja rakentaminen on kestänyt jo kahdeksan vuotta. Buddhaa päällystetään marmorinpaloin, joiden takapuolella kirjoitetaan lahjoittajan nimi. Pieni pala maksoi 100 bht ja isompi 300. Koko komeus kullataan vielä. Silmät olivat valmiina nähtävänä, mutta vielä asentamatta. Valkuaisosat oli päällystetty valkoislla helmiäispaloilla "mother of pearlilla". Korujen tekijöidelle tutulla helmiäisellä.



Nämäkin kellot oli lahjoitettu ja helisivät tuulessa.

Tällä retkellä kävimme kristiinankaupunkilaisten Seijan ja Martin kanssa, joihin tutustuimme hotellillamme. Teimme reissun taksilla, lähtö klo 9.30 ja paluu 16.30 hintaan 1500 bht eli n. 40 euroa koko porukalta.

James Bondin saari ja merimustalaisten kylässä




Saarella, jonka edustalla tuo maamerkki on, on kuvattu osa elokuvasta James Bond ja kultainen ase. Thaimaalaisilla näyttää olevan tapana muuttaa saarten nimiä eli saarta kutsutaan James Bondin saareksi. Saaren etu- ja takaranta olivat täynnä myyntikojuja. Yhdestä ostettiin kameraan patterit, jotka osoittautuivat heikkotehoisiksi. 10 kuvaa niillä sai otettua ja hinta oli 500 bht. Mitä tästä opitaan; opitaan, että patterit kannattaa ostaa oikeasta kaupasta. Vanhat patterit menivät varmaankin kierrätykseen, eli pakattiin uudelleen ja myytiin uusina. Tämä olisi jurppinut ihan pikkisen ellei olisi ollut toista kameraa mukana. argh.

Tällä Phagn Ngan retkellä seuraava kohde oli merimustalaisten kylä, mikä on rakennettu kokonaan tolppien päälle. Kun tsunami koetteli näitä seutuja v. 2004, täällä ei ollut huomattu muuta kuin että vesi nousi vähän. Kylä on rakennettu saaren suojaan ja se on täysin omavarainen sähköä ja vettä lukuunottamatta.

Ei kivaa katseltavaa eikä haisteltavaa näin laskuveden aikaan, mikä tapahtuu kuuden tunnin välein. Suurin osa jätöksistä menee "lyhentämättömänä" veteen.

Lapsi kehdossaan.



Tämä ei ole kuvattu ko. kylässä, mutta laitoin tähän aiheeseen sopivana ;) Näitä vessamuotoja löytyi useammasta paikasta. Vettä sitten piti huuhtoa tuosta ämpäristä päälle eikä vessapaperista ollut tietoakaan.

Racha Ayalla ja Similanin saarilla

Racha Aya

Tuolla alhaalla snorklattiin ja näimme mm. tosi ruman bufferikalan, olipa pelottavan näköinen. Mustavalkoinen merikäärmekin näyttäytyi... Papukaijakalat olivat valtavia ja kauniita, väreinä pääasiassa tummaa punaista ja turkoosia.

Similanin saarella nro 4. Hiekka ihanan pehmeää ja upottavaa. Snorklauspaikka oli saaren toisella puolella. Aurinkorasvassa suojakerroin 50 oli riittävä.



Saari nro 8 eli Aku Ankka-saari. Rannalla oli valtavia sileiksi hioutuneita irtolohkareita.

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Maarit -rannekoru





Aku pääsi hoitoon ja vie tämän mennessään emännälle. Toivottavasti on mieleinen. Annan mielelläni koruille nimiä ja tämän nimesin tietysti saajansa mukaan.
Tyyli on samanmoinen kuin edellisessäkin rannekorussa, mutta tässä on lisänä Svarowskin helmet "Cosmic Bead" ja väri on light amethyst. Lisäsin kuningasketjua pätkät ja hopealanka on edelleen 1,5 mm muualla paitsi kuningasketjussa, jossa lanka on 1,2mm. Näissä kuvissa tulee vähän edellistä paremmin esille tuo Ab-pinnoitettujen kristallihelmien väri.

keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Kuusimetsässä



Rauman korttitalkoissa Taru väritteli kortteja tyylillä, jota en aiemmin ollut nähnyt. Asioita seuraaville tämä on varmasti tuttu juttu, mutta minulle uusi. Kuuset leimasin Stazonilla kiiltäväpintaiselle kartongille, päälle levitin Distress Inkin musteita ja puhdistin oksia väristä Fantastix-kynällä. Päälle suihkautin Glimmer Mistin Pearlia. Vaikuttaa kivalta tekniikalta ja jos tekee kortteja sarjatyönä, niin tämä on varmasti hyvä vaihtoehto jollekin muulle tyylille.

Kortin taustapaperi on kivaa Color Me Tapestry-paperia. Valkoiset kuviot ovat paperissa valmiina ja värin lisäsin taas distresseillä. Reunat ressasin ja lisäsin muutaman puolihelmen.

Hero Artsin kuusileimasinta lainasin Minnalta ja tykästyin siihen kovasti.

tiistai 2. marraskuuta 2010

Evi -koru



Riehaannuin vallan askartelemaan kun kävin lauantaina ihmisten ilmoilla. Oikeastaan alkusysäys tähän koruun tuli eilen, kun sain työkaveriltani Espanjan-tuomisina ihania fasettihiottuja, AB-pinnoitettuja kristallihelmiä. Illemmalla Maiju kertoi fb:ssa järjestelleensä helmiään eikä minua sitten pidätellyt tänään töiden jälkeen enää mikään, vaan tämä oli tehtävä. Malli muotoutui mielessäni ajaessani kotiin Hämeenlinnasta.

Rannekoru on tehty hopeasta ja käytin siinä myös muutamaa Balin helmihattua ja yhtä maskottia. Isot hopearenkaat olen juottanut umpinaisiksi, vetänyt soikeiksi ja hakannut vasaralla litteiksi. Renkaat ovat kaikki 1,5 mm:n hopealankaa ja vielä vähän mietityttää tuo iso lukko.
Evi -koru tälle tulee nimeksi nimileimastani.